Skandinavian paikannimiä
Nykyinen nimi |
Viikinkiaikainen nimi |
Lisätietoa |
- |
Danevirke |
Tanska etelärajalle 800-luvun alussa rakennettu
puinen vallitus. Danevirke ei tarjonnut kovin hyvää suojaa,
sillä jo vuonna 815 frankkien keisari Louis hyökkäsi
Jutlandiin ja vuosina 974-983 germaanit valtasivat Danevirken. |
? |
Valsgärde |
Suuri pakanallinen hautausmaa Uppsalan
lähellä, jonne haudattiin korkea-arvoisia ihmisiä,
ei kuitenkaan kuninkaallisia. |
? |
Vendel |
Suuri pakanallinen hautausmaa Uppsalan lähellä,
jonne haudattiin kuninkaalliseen sukuun kuuluneita ihmisiä. |
Ahvenanmaa |
Åland |
Ahvenanmaa oli alunperin suomalaisten asuttama.
Asutusta oli kuitenkin harvassa ja 500-luvulta lähtien svealaisia
alkoi muuttaa Ahvenanmaalle. Viikinkiajalla Ahvenanmaa oli svealaisten
hallussa. Ahvenanmaa oli rikasta aluetta siihen asti, kunnes Birka
tuhoutui ja Itämeren kaupankäynti siirtyi gotlantilaisten
haltuun. Tämän jälkeen Ahvenanmaan merkitys väheni. |
Bergen |
Bjørgvin |
Kuningas Olaf III perusti Bergenin 1070 jKr. |
Birka |
Birka |
Perustettiin Björkön saarelle nykyisen
Tukholman saaristoon 700-luvun lopulla. Autioitui 900-luvun lopulla,
kun kaupankäynti siirtyi läheiseen Sigtunaan. |
Gotlanti |
Gotland |
Viikinkiajalla Gotlanti oli itsenäinen valtio,
jonka kulttuuri erosi Manner-Ruotsin kulttuurista. |
Grönlanti |
Grönland |
"Vihreä maa". Nimen selittänee
se, että Grönlannin ilmasto oli viikinkiaikana lämpimämpi
kuin nykyisin.Ensimmäinen Grönlantiin saapunut viikinki
oli Gunnbjorn Ulf-Krakuson, joka eksyi matkalla Norjasta Islantiin.
Grönlantia yritettiin asuttaa tuloksetta n. 978, mutta vasta
983 Erik Punaisen johdolla saatiin aikaan pysyvä asutus. |
Göteborg |
Konungahella |
Götajoen pohjoisrannalla sijainnut
kauppapaikka, läh. nykyajan Göteborgia. |
Hedeby |
Haithabu |
Viikinkiaikainen kaupunki Tanskassa, lähellä
nykyistä Schleswigiä Saksassa. Haithabun asukasmäärä
oli maksimissaan 1000-1500. |
Helgö |
Helgö |
Saari Mälaren-järven rannalla. Birkan
edeltäjä, joka hylättiin n. 800 kun Birka perustettiin. |
Häme |
Tavastland |
Häme oli viikinkiajalla hajanainen muinaismaakunta.
Häme jakaantui Vanajan Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen.
Hämeessä on useita linnavuoria, jotka Vanajan Hämeessä
muodostavat yhtenäisen ketjun. Vanajan Hämeen keskus oli
Vanajanlinna, joka sijaitsi nykyisessä Hämeenlinnassa.
Riimukivistä on löydetty Hämeeseen viittaavia nimiä,
kuten "Tavast" ja "Tavastfjord". Hämeestä
on löydetty mm. viikinkiaikaisia "Ulfbert"-miekkoja,
joita viikingit hankkivat Frankkilasta. Viikingit eivät kuitenkaan
koskaan valloittaneet Hämettä. Häme on venäjäksi
Jem ja latinaksi Tavastia. |
Islanti |
Island |
Gardar Ruotsalainen löysi Islannin n. 860
eksyttyään mysrkyssä ja nimesi saaren Gardarsholmiksi.
Ensimmäistä asutusyritystä johtanut Floki Vilgerdarson
nimesi saaren uudelleen Islanniksi. |
Juutinrauma |
Eyrasynd |
- |
Kalanti |
Galand |
Nykyisen Uudenkaupungin lähellä sijainnut
asutuskeskus, joko kauppapaikka tai muinaismaakunta. Kalantiin päästiin
ns. Kalantiväylää pitkin. Kalantiväylä
haarautui viikinkien idäntiestä nykyisen Föglön
alueella. Kalannista tehtiin kaupparetkiä Svealandiin jo ennen
viikinkiaikaa. |
Kaupang |
Kaupang |
Kaupang tarkoittaa markkinapaikkaa. Oslon vuonon
lahdessa sijaitseva kauppakeskus, jossa pidettiin suuria markkinoita.
Kaupang ei ollut pysyvästi asuttu ja se hylättiin n. 900,
koska maan kohoamisen vuoksi Kaupangiin oli vaikea päästä
mereltä. Nykyään Kaupang on 3 metriä merenpinnan
yläpuolella. |
Lade |
Hlaðr |
Puoli-itsenäisen jaarlikunnan keskus, n.
3 km nykyisestä Trondheimista pohjoiseen. Hlaðr jaarlit
hallitsivat Trondelagia (aluetta Trondheimin vuonon ympärillä)
ja kilpailivat Vestfoldin kuninkaiden kanssa. |
Lund |
Lund |
Lund sijaitsee Skånessa, joka nykyään
kuuluu Ruotsille, mutta viikinkiajalla oli tanskalaisten hallinnassa.
Roskilden ohella toinen merkittävä hallinnollinen keskus.
Asutusta 900-luvun lopulta lähtien. |
Norja |
Nordvegr |
"Tie pohjoiseen". Norja on saanut nimensä
rannikkosaarten suojaamasta reitistä pohjoiseen. Viikinkiajan
alussa Norjassa oli noin tusina itsenäistä kuningaskuntaa
ja päällikkökuntaa. Eteläisimmät olivat
Tanskan hallussa. 800-luvun lopulla tanskalaisten ote herpaantui
ja Harald Kaunotukka sai suurimman osan maasta haltuunsa. Tätä
pidetään Norjan syntynä, mutta yksittäisiä
itsenäisiä kuningaskuntia kuitenkin jäi Norjaan,
mm. Hlaðriin. |
Roskilde |
Roskilde |
Roskilde sijaitsee Själlannissa, Tanskassa.
Roskilde sijaitsee suojaisessa lahdessa ja siitä tuli hallinnollinen
ja uskonnollinen keskus 900-luvun lopulla. Roskilden suojaksi rakennettiin
merivalli n. vuoden 1000 tienoilla. Ns. Skuldelevin laivat löydettiin
Roskilden läheltä 1960-luvulla. |
Ruotsi |
Svealand (Svíthjóð), Gautland
(Göötanmaa) |
Ruotsi oli viimeinen valtio, joka syntyi viikinkivaltioista.
Ruotsi yhdistyi 1172. Sitä ennen ruotsissa oli kaksi kansaa,
sveat ja göötat. Ruotsin nykyinen nimi Sverige tulee sanasta
Svearike eli svealaisten valtakunta. |
Saarenmaa |
Eyjar |
- |
Sigtuna |
Sigtuna |
Birkan seuraaja, perustettiin n. 970 Mälaren-järven
pohjoisrannalle. Uskonnollinen keskus, jossa oli 7 kirkkoa. Sigtunan
nousu aloitti Suomessa ns. muinaiskaupunkien aikakauden, jolloin
entisille kauppapaikoille kehittyi kiinteä asutus ja väestö
harjoitti aktiivista koti- ja ulkomaan kauppaa. Suomalaiset ja eestiläiset
polttivat Sigtunan 1200-luvulla sotaretkellään. |
Skandinavia |
Norðrlönd |
- |
Smoolanti |
Smálönd |
- |
Stokksund |
Nordström |
Mälaren-järven laskujoki, nyk. Nordström
Tukholmassa. |
Tanska |
Tanmark |
900-luvun puolivälissä tanskalaisia
alettiin kutsua nimellä "tanmarkar" tai "danmarkar".
Tanmark tarkoittanee yksinkertaisesti "tanenrajaa" eli
Tanskan rajaa. |
Trondheim |
Thrándheimr |
Islantilaisten saagojen mukaan Olaf Tryggvason
perusti Trondheimin vuonna 997. 1000-luvulla Trondheimista tuli
tärkeä kaupallinen ja uskonnollinen keskus. |
Turku, "Trg" |
Nykyinen Turku perustettiin 1229, mutta Turun
lähistöllä on ollut kauppapaikkoja jo ennen sitäkin.
Sana "turku" tulee muinaisvenäjän kielen sanasta
"trg", joka lausutaan "turgu" ja joka tarkoittaa
markkinapaikkaa. Nykyistä Turkua alettiin kutsua Suomen Turuksi
erotukseksi muista markkinapaikoista eli turuista, joita oli pitkin
Suomen rannikkoa.Sana "tori" taas on peräisin muinaisnorjan
sanasta "torg". Sanonta "maailman turuilla ja toreilla"
tarkoittaa siis "maailman markkinoilla ja markkinapaikoilla". |
|
Vanha Uppsala |
Uppsala |
Pakanallinen kulttikeskus muutama kilometri nykyisestä
Uppsalasta pohjoiseen. Uppsalassa oli suuri temppeli, joka oli pyhitetty
Thorille, Odinille ja Freyrille. Uppsalassa oli myös kuninkaallinen
hautausmaa. |
Varsinais-Suomi |
Finnland, Fennland |
Viikinkiajan Suomi käsitti nykyisen Varsinais-Suomen.
Varsinais-Suomi erottui Hämeestä kulttuurisesti ja muodosti
samanlaisen muinaismaakunnan kuin Hämekin. Svealaista asutusta
oli Suomen rannikolla jo ennen viikinkiaikaa, mutta svealaiset olivat
selvä vähemmistö Suomessa. Todennäköisesti
suomalaisilla ja svealaisilla oli suhteellisen hyvät välit
keskenään. Viikinkien idäntie kulki Varsinais-Suomen
saariston läpi. |