Milloin oli viikinkiaika?
Viikinkiajan alkuna pidetään kesäkuun 8. päivää vuonna 793, jolloin viikingit ryöstivät Lindisfarnen luostarin Englannin rannikolla. Viikinkiajan loppuna pidetään puolestaan lokakuun 14. päivää vuonna 1066, jolloin Normandian herttua Vilhelm Valloittaja voitti englantilaiset Hastingsin taistelussa, minkä jälkeen kruunautti itsensä Englannin kuninkaaksi.
Tämä viikinkiajan määritelmä on epäilemättä brittien keksimä, sillä se ei ota huomioon tapahtumia Iso-Britannian ulkopuolella. Itämeren alueella harjoitettiin epäilemättä viikinkiretkiä jo ennen vuotta 793. Viikinkiajan loppuna voidaan pitää myös 1100-lukua, jolloin normanniruhtinaat valtasivat Sisilian ja osia Italiasta. Yhtä hyvin viikinkiajan loppuna voidaan pitää vuotta 1204, jolloin ristiretkeläiset löivät varangikaartin.
Viikinkiaikaa edeltävä aika
Vuosiluku | Eurooppa | Bysantti ja Venäjä | Muu maailma |
n. 200 | Riimukirjaimisto (vanhempi eli germaaninen futhark) otetaan käyttöön. Vanhin löydetty riimukivi on 200-luvulta. | ||
212 | Rooman kansalaisuus myönnetään kaikille syntyperästä riippumatta | ||
235 | 235-284 Sisällissodat, hyökkäykset ja talouskriisi ajavat Rooman valtakunnan tuhon partaalle | ||
286 | Keisari Dioldetianus jakaa valtakunnan läntiseen ja itäiseen osaan | ||
300 |
Kansainvaellusaika alkaa. | ||
313 | Keisari Konstantinus antaa kristityille uskonnonvapauden | ||
324 | Konstantinus tekee Konstantinopolista Rooman valtakunnan pääkaupungin | ||
395 | Rooman valtakunta jaetaan keisari Theodosiuksen poikien kesken Länsi-Roomaksi ja Itä-Roomaksi. | ||
410 | Länsigoottien kuningas Alarik johtaa joukkonsa Roomaan | ||
n. 450 | Saksit muuttavat Englantiin, muuttoliike loppuu n. 500 jKr. | ||
453 | Attilan kuoleman jälkeen hunnit luopuvat Rooman valtakunnan piirityksestä | ||
455 | Vandaalimerirosvot hyökkäävät Roomaan Pohjois-Afrikasta | ||
476 | Germaanipäällikkö Odovakar kukistaa Länsi-Rooman
viimeisen keisarin Romulus Augustuluksen |
||
500 |
Varhaiskeskiaika alkaa. | ||
503 | Frankkien kuningas Klodovig kääntyy kristinuskoon | ||
552 | Buddhalaisuus leviää Koreasta Japaniin | ||
n. 570 | Tanskalaiset ryöstelevät Friisiaa | ||
596 | 596-597 Paavi Gregorius saattaa lähetystyön alkuun Englannissa | ||
610 | 610-641 Keisari Herakleios uudistaa Itä-Rooman (Bysantin) valtakuntaa. | ||
618 | Kiinassa Li Yiaanista tulee Tang-dynastian ensimmäinen keisari | ||
622 | Muhammed pakenee Mekasta, islamilainen ajanlasku alkaa | ||
632 | Muhammed kuoiee ja Abu Bekristä tulee ensimmäinen kalifi, Muhammedin edustaja |
||
635 | Arabit lyövät bysanttilaiset
|
||
637 | 637-642 Arabit valloittavat Persian valtakunnan | ||
656 | Koraanin teksti saa lopullisen asunsa | ||
698 | Karthago, Bysantin viimeinen tukikohta Pohjois-Afrikassa, joutuu arabeille | ||
700 Merovingiaika alkaa |
700-luvulla Pohjoismaiden ja muun Euroopan välinen kaupankäynti alkaa vilkastua. Kaupparetkillään pohjoismaalaiset huomaavat, että Keski-Euroopassa on suojattomia rikkaita kaupunkeja, luostareita yms. Ribe ja Hedeby perustetaan 700-luvulla. |
n. 700 Ghanan muinainen kuningaskunta syntyy Länsi-Sahelissa | |
708 | Japanin varhaisimmat viralliset metallirahat otetaan käyttöön | ||
711 | 711-713 Pohjois-Afrikan muslimit valloittavat länsigoottien valtakunnan Espanjassa | ||
716 | Arabiarmeija piirittää Konstantinopolia tuloksetta 716-717 | ||
732 | Frankit torjuvat muslimien hyökkäyksen Ranskassa Poitiers'ssa | ||
737 | Danevirke-muurin rakentaminen Tanskan suojaksi aloitetaan | ||
750 | n. 750 Ruotsalaiset tekevät matkoja Staraja Ladogaan | Abbasidit valloittavat Umayyadien kalifaatin ja Umayyadi-pakolaiset valtaavat Espanjan |
|
786 | 786-809 Abbasidivalta on suurimmillaan Bagdadin kalifin Harun ar-Rasidin aikana |
||
789 | Viikingit tappavat kuninkaan edustajan Wessexin rannikolla. |
Viikinkiaika
Vuosiluku | Eurooppa | Bysantti ja Venäjä | Muu maailma |
793 Viikinkiaika alkaa |
Viikingit ryöstävät Lindisfarnen luostarin Britanniassa Northumbriassa | ||
794 | Heianiin eli Kiotoon perustetaan Japanin keisarin hovi | ||
n. 795 | Viikinkien hyökkäykset Irlantiin alkavat | ||
799 | 799-889 Mayojen kaupungit Petenin alangolla rappeutuvat ja autioituvat | ||
800-luku | Turusta Hämeenlinnan johtava Hämeen Härkätie alkaa kehittyä 800-luvun aikana Birkan kaupan kukoistuksen myötä. Vanhan riimukirjaimiston tilalle alkaa kehittyä yksinkertaisempi kirjaimisto, ns. nuorempi futhark. Nuoremmasta futharkista kehittyy tanskalainen futhark sekä norjalais-ruotsalainen futhark. |
||
800
|
Kaarle Suuri kruunataan joulupäivänä Rooman keisariksi |
n. 800 Itä-Afrikan rannikolle kehittyy kauppakaupunkeja | |
808 | Tanskan kuningas Godfred tuhoaa slaavilaisen Rericin kaupungin ja siirtää kaupungin kauppiaat Hedebyhyn | ||
814 | Kaarle Suuri kuolee | ||
n. 825 | Viikingit ajavat irlantilaiset munkit pois Fär-saarilta | ||
841 | Viikingit perustavat tukikohdan Dubliniin | ||
843 | Kaarle Suuren jälkeläiset jakavat frankkien valtakunnan Verdunissa kolmeen osaan | ||
850 | n. 850 Ruuti keksitään Kiinassa | ||
856 | 856-857 Viikinkiarmeija ryöstää Pariisin | ||
860 | Viikingit eli rusit hyökkäävät Mustaltamereltä Konstantinopoliin, mutta heidät karkotetaan. |
||
n. 860 | Gardar Ruotsalainen löytää Islannin | Ruotsalaisesta viikingistä Rurikista tulee Novgorodin hallitsija, Askold ja Dir valtaavat Kiovan | |
863 | Pyhä Kyrillos ja Pyhä Methodios käännyttävät slaaveja | ||
865 | Tanskalaisten suuri armeija hyökkää Englantiin | ||
867 | Tanskalaiset valtaavat Yorkin | ||
n. 870 | Orkney-saarten jaarlikunta perustetaan Viikingit alkavat asuttaa Islantia |
||
870 | Tanskalaiset valtaavat Itä-Anglian kuningaskunnan | ||
874 | "40 vuoden lepo" alkaa Irlannissa, viikinkien hyökkäykset loppuvat | ||
878 | Wedmoren sopimus aloittaa "Danelagen" | ||
n. 882 | Rurikin jälkeläinen Oleg yhdistää Novgorodin ja Kiovan yhdeksi valtakunnaksi. Kiovasta tulee ensimmäisen venäläisvaltion pääkaupunki | ||
886 | Tanskalaiset valtaavat Lontoon | ||
889 | Kaarle Paksu kuolee ja Kaarle Suuren valtakunta hajoaa lopullisesti | ||
900-luku | Romaaninen rakennustyyli saa alkunsa 900-luvulla Länsi-Euroopassa. Romaaniset kirkot ovat paksuseinäisiä, jyhkeitä ja linnamaisia. Osasyy linnamaiseen rakennustapaan on ehkä 900-luvun rauhattomuus. | ||
900 | n. 900 Tolteekit perustavat pääkaupungin Tulaan | ||
903 | Kreikan Athosvuoresta tulee munkkilaitoksen keskus ja sinne rakennetaan ortodoksiluostareita | ||
911 | Rollo ja frankkien kuningas Kaarle Yksinkertainen sopivat St. Clair-sur-Eptessä, että Normandia annetaan Rollon hallittavaksi. Kirkon uudistuminen alkaa Ranskasta Clunyn luostarista |
||
914 | "40 vuoden lepo" loppuu Irlannissa, viikinkien hyökkäykset alkavat uudelleen | ||
927 | Wessexin kuningas Ethelstan yhdistää anglosaksit ja perustaa Englannin valtakunnan |
||
928 | Rollo kuolee ja hänen poikansa William Pitkäpuukko nimetään Rouenin kreiviksi. | ||
955 | Saksan kuningas Otto I lyö madjaarit Lechin kentällä | ||
962 | Otto I kruunataan Rooman keisariksi, pyhä Saksalais-Roomalainen keisarikunta saa alkunsa | ||
969 | Ruutiraketteja käytetään Kiinassa ensi kertaa sodankäynnissä | ||
970 | n. 970 Seldzukkien turkkilaisheimo Keski-Aasiassa kääntyy islamiin |
||
973 | Otto I kuolee | ||
n.980 | Sigtuna perustetaan | ||
n.985 | Erik "Voittoisa" Emundsson on ensimmäinen kuningas, joka hallitsee sekä svealaisia että gööttalaisia. | ||
987 | Hugo Capet nousee frankkien kuninkaaksi. Capet'n kuningassuku johtaa Ranskaa vuoteen 1598 |
||
988 | Kiovan venäläisruhtinaat kääntyvät ortodokseiksi | ||
1000 Sydänkeskiaika alkaa. |
Olavi Tryggvenpoika kuolee. Norja jaetaan Olavi Sylikuninkaan, Sven Kaksiparran ja Jaarli Erikin kesken. Jaarli Erik saa kolmanneksen Norjasta ja hallitsee Olavi Sylikuninkaan osuutta tämän vasallina. Viikinkipäällikkö Olavi Haraldinpoika tappaa Jaarli Erikin pojan taistelussa, mutta liittoutuu sitten Jaarli Erikin kanssa Olavi Sylikuningasta vastaan. |
Erik Punaisen poika Leif Eriksson purjehtii Newfoundlandiin Amerikkaan. |
|
1013 | Tanskan kuningas Sven Kaksiparta valloittaa Englannin. Englanti on tanskalaisten hallitsema vuoteen 1042 asti. | ||
1015 | Norjaa hallitsee 1015-1030 kuningas Olavi Haraldinpoika, joka tunnetaan myös nimellä Olavi Paksu. Myöhemmin hänestä tulee pyhimys Pyhä Olavi. | ||
1018 | Tanskan kuningas Knut Suuri hallitsee Tanskaa, Englantia, Norjaa ja Etelä-Ruotsia. Tanska kristillistyy Knut Suuren aikana. Knut Suuren kuoltua hänen valtakuntansa hajoaa. |
Bysantin keisari Basileios II valloittaa bulgaarit | |
1022 | Roskilden hiippakunta perustetaan. |
||
1028 | Olavi Haraldinpoika joutuu pakenemaan Novgorodiin Knuut Suuren hyökätessä Norjaan | ||
1029 | Trondheimin hiippakunta perustetaan. | ||
1030 | Kiovan ruhtinaan Jaroslav Viisaan joukot valloittavat nykyisen Tarton paikalla sijainneen muinaisinnoituksen. Vuotta 1030 pidetään Tarton perustamisvuotena. Olavi Haraldinpoika kuolee Stiklestadin taistelussa. Hänestä tulee pyhimys Pyhä Olavi. |
||
1035 | Knuut Suuren kuollessa Tanskan ja Norjan välille solmitaan valtioliitto. Jos jomman kumman maan kuningas kuolee ilman perillistä, toisen maan kuningas perii vallan. |
||
1042 | Venäjän suuriruhtinaan Jaroslavin poika Vladimir, Novgorodin ruhtinas, hyökkää yhdessä novgorodilaisten kanssa hämäläisiä vastaan. | Tanskan kuninkaan Knuut Suuren poika Knuut kuolee ilman perillisiä, jolloin Norja ja Tanska yhdistyvät kuningas Maunu Hyvän alaisuuteen. |
|
1043 | Ensimmäinen maininta Kööpenhaminasta | ||
1047 | Harald Ankara vaatii itselleen puolta Maunu Hyvän valtakunnasta. Maunu kieltäytyy, jolloin Harald pääsee valtaan tanskalaisten avulla. Norjan ja Tanskan valtioliitto puretaan. |
||
1053 | Paavi valtuuttaa Adalbertin kaikkien pohjoisten kansojen arkkipiispaksi | ||
1054 | Suuri skisma lännen ja idän kirkkojen välillä. Roomalaiskatolisuus ja ortodoksisuus eroavat. Rooman piispa ja Konstantinopolin patriarkka julistavat toisensa kirkonkiroukseen. Kiroukset ovat voimassa vuoteen 1965 asti. | ||
1055 | Seldzukit anastavat vallan Bagdadissa | ||
1061 | Virolaiset valloittavat Tarton takaisin venäläisiltä. | Normannit valtaavat Messinan Sisiliassa. | |
1066 Viikinkiaika päättyy |
Haraldr Hardrada, Norjan kuningas kuolee hyökätessään Englantiin. Hastingsin taistelu käydään 14. lokakuuta 1066 Englannin kuninkaan Harold Godwinsonin ja normannien herttuan Vilhelm valloittajan välillä. Normannit valtaavat Englannin. |
Värikoodit
Kansainvaellusaika |
Varhaiskeskiaika eli "Pimeä keskiaika" |
Sydänkeskiaika |