Suomalainen kalenteri

Suomalaiset kuukaudet

Suomalaisten kuukausien nimillä on selvä yhteys maatalousyhteiskuntaan ja luontoon.

Kuukausi Nimen alkuperä
Tammikuu
Tammi tarkoittaa tässä yhteydessä todennäköisesti akselia tai napaa eikä puulajia, esim. tuuli- ja vesimyllyssä on pystyssä oleva keskipuu, josta nimi lienee tullut. Tammi on lainasana ruotsista, stam eli runko, joka taas on lainasana keskialasaksasta, stamme eli tukipylväs. Tammikuu on siis talven keskus. Vuodenvaihde ajoitettiin tammikuuhun vasta 1500-luvulla.
Helmikuu
Suojasään jälkeen puihin muodostuu helmen näköisiä jääherneitä.
Vaahtokuu Koska kalenteri perustui kuunkiertoon, joinain vuosina oli 13 kuukautta. 13. kuukausi oli nimeltään vaahtokuu ja se sijoittui helmikuun ja maaliskuun väliin.
Maaliskuu Maaliskuussa maa näkyy jo lumen keskeltä.
Huhtikuu Huhta- eli kaskikuu, jonka aikana kaadettiin kaskipuut. Kaadetut puut ehtivät kuivua kesäksi, jolloin ne poltettiin.
Toukokuu Toukotöiden aloituskuukausi.
Kesäkuu Alunperin kesantokuu. Kesantokuussa kynnettiin kesantopelto, johon kylvettiin syysvilja.
Heinäkuu Heinänniittokuukausi.
Elokuu Elonkorjuukuukausi.
Syyskuu Kuukausi, jolloin syksy alkaa.
Lokakuu "Lokainen kuukausi". Lokakuussa on lokaista ja sateista. Lokakuuta on kutsuttu myös lika- ja ruojakuuksi.
Marraskuu Marras tarkoittaa kuollutta. Kuoleman kuukausi, jolloin luonto vaipuu talven hautaan.
Joulukuu
Alun perin joulu oli pakanallinen keskitalven juhla, Jule. Myöhemmin nimi sai uuden merkityksen kristinuskon myötä. Joulukuuta on kutsuttu myös talvikuuksi.

Suomalaiset ja viikinkien viikonpäivät

Suomalaiset viikonpäivät ovat viikinkiajan perintöä tai jopa vanhempia lainasanoja.

Suomi Muinaisnorja eli 'Old Norse' Merkitys
Maanantai Mánadagr Kuun päivä. Nimen loppu '-tai' on yksinkertaisesti suomalainen versio ruotsin 'dag'-sanasta.
Tiistai Týsdagr Tyrin päivä. Tyr oli viikinkien sodanjumala ja Thorin, ukkosenjumalan, veli.
Keskiviikko Óðinsdagr Käännöslaina keskiyläsaksan sanasta 'mittewoche'. Samasta sanasta on kehittynyt nykysaksan sana 'Mittwoche'. Ruotsissa viikonpäivä on yhä onsdag, eli Odinin päivä.
Torstai Þórsdagr Ukkosenjumala Thorin päivä.
Perjantai Frjádagr Lainasana muinaisbaijerista, jossa pferingtag tarkoittaa lepopäivää. Viikinkien Freyjan/Friggin päivä.
Lauantai Laugardagr Muinaisnorjassa 'Laugardagr' tarkoittaa peseytymis- ja/tai kylpypäivää. Suomessakin lauantai on perinteisesti peseytymis- eli saunomispäivä.
Sunnuntai Sunnudagr Auringonpäivä.

Juhlapäivät

Esikristillisiä juhlapäiviä.

Kekri, kegri, köyri, keyri Syysjuhla 1-2.11. tienoilla. Merkitsi vanhan vuoden loppumista ja uuden vuoden alkamista. Alunperin kekriä vietettiin kun sato oli saatu korjattua ja "vanhan" vuoden askareet oli saatu päätökseen, joten kekrin ajankohta oli hyvin liukuva. Kekriä juhlittiin syömällä ja juomalla runsaasti. Kekri oli myös ainoa hetki vuodessa, jolloin Tuonelan asukkailla oli lupa vaeltaa elävien parissa. Keltit viettävät samaan aikaan omaa juhlaansa, samhainia, joka oli kekriä vastaava juhla. Nykyään kekrin ja samhainin on korvannut Halloween eli Pyhäin miesten päivä.