Suomalainen kalenteri
Suomalaiset kuukaudet
Suomalaisten kuukausien nimillä on selvä yhteys maatalousyhteiskuntaan ja luontoon.
Kuukausi | Nimen alkuperä |
Tammikuu |
Tammi
tarkoittaa tässä yhteydessä todennäköisesti
akselia tai napaa eikä puulajia, esim. tuuli- ja vesimyllyssä
on pystyssä oleva keskipuu, josta nimi lienee tullut. Tammi
on lainasana ruotsista, stam eli runko, joka taas on lainasana keskialasaksasta,
stamme eli tukipylväs. Tammikuu on siis talven keskus. Vuodenvaihde
ajoitettiin tammikuuhun vasta 1500-luvulla.
|
Helmikuu
|
Suojasään jälkeen puihin
muodostuu helmen näköisiä jääherneitä.
|
Vaahtokuu | Koska kalenteri perustui kuunkiertoon, joinain vuosina oli 13 kuukautta. 13. kuukausi oli nimeltään vaahtokuu ja se sijoittui helmikuun ja maaliskuun väliin. |
Maaliskuu | Maaliskuussa maa näkyy jo lumen keskeltä. |
Huhtikuu | Huhta- eli kaskikuu, jonka aikana kaadettiin kaskipuut. Kaadetut puut ehtivät kuivua kesäksi, jolloin ne poltettiin. |
Toukokuu | Toukotöiden aloituskuukausi. |
Kesäkuu | Alunperin kesantokuu. Kesantokuussa kynnettiin kesantopelto, johon kylvettiin syysvilja. |
Heinäkuu | Heinänniittokuukausi. |
Elokuu | Elonkorjuukuukausi. |
Syyskuu | Kuukausi, jolloin syksy alkaa. |
Lokakuu | "Lokainen kuukausi". Lokakuussa on lokaista ja sateista. Lokakuuta on kutsuttu myös lika- ja ruojakuuksi. |
Marraskuu | Marras tarkoittaa kuollutta. Kuoleman kuukausi, jolloin luonto vaipuu talven hautaan. |
Joulukuu
|
Alun perin joulu oli pakanallinen keskitalven
juhla, Jule. Myöhemmin nimi sai uuden merkityksen kristinuskon
myötä. Joulukuuta on kutsuttu myös talvikuuksi.
|
Suomalaiset ja viikinkien viikonpäivät
Suomalaiset viikonpäivät ovat viikinkiajan perintöä tai jopa vanhempia lainasanoja.
Suomi | Muinaisnorja eli 'Old Norse' | Merkitys |
Maanantai | Mánadagr | Kuun päivä. Nimen loppu '-tai' on yksinkertaisesti suomalainen versio ruotsin 'dag'-sanasta. |
Tiistai | Týsdagr | Tyrin päivä. Tyr oli viikinkien sodanjumala ja Thorin, ukkosenjumalan, veli. |
Keskiviikko | Óðinsdagr | Käännöslaina keskiyläsaksan sanasta 'mittewoche'. Samasta sanasta on kehittynyt nykysaksan sana 'Mittwoche'. Ruotsissa viikonpäivä on yhä onsdag, eli Odinin päivä. |
Torstai | Þórsdagr | Ukkosenjumala Thorin päivä. |
Perjantai | Frjádagr | Lainasana muinaisbaijerista, jossa pferingtag tarkoittaa lepopäivää. Viikinkien Freyjan/Friggin päivä. |
Lauantai | Laugardagr | Muinaisnorjassa 'Laugardagr' tarkoittaa peseytymis- ja/tai kylpypäivää. Suomessakin lauantai on perinteisesti peseytymis- eli saunomispäivä. |
Sunnuntai | Sunnudagr | Auringonpäivä. |
Juhlapäivät
Esikristillisiä juhlapäiviä.
Kekri, kegri, köyri, keyri | Syysjuhla 1-2.11. tienoilla. Merkitsi vanhan vuoden loppumista ja uuden vuoden alkamista. Alunperin kekriä vietettiin kun sato oli saatu korjattua ja "vanhan" vuoden askareet oli saatu päätökseen, joten kekrin ajankohta oli hyvin liukuva. Kekriä juhlittiin syömällä ja juomalla runsaasti. Kekri oli myös ainoa hetki vuodessa, jolloin Tuonelan asukkailla oli lupa vaeltaa elävien parissa. Keltit viettävät samaan aikaan omaa juhlaansa, samhainia, joka oli kekriä vastaava juhla. Nykyään kekrin ja samhainin on korvannut Halloween eli Pyhäin miesten päivä. |