Roomalainen kalenteri

Nykyiset englanninkieliset kuukausien nimet juontavat juurensa latinan kielestä ja niiden historia ulottuu muinaiseen Roomaan. Koska nykyinen kalenterimme pohjautuu roomalaiseen kalenteriin, seuraavassa on lyhyt selitys siitä, miten roomalaisesta kalenterista on tullut länsimaisen maailman kalenteri.

Varhainen roomalainen kalenteri

Alkuperäisessä roomalaisessa kalenterissa vuosi alkoi maaliskuusta ja kesti 10 kuukautta. Vuosi kesti 304 päivää ja kuukausien pituudet olivat 20 päivästä 35 päivään tai jopa yli 35 päivään. Decemberin jälkeen oli nimetön talvijakso, joka kesti kevätpäiväntasaukseen asti. Talvijakson päiviä ei laskettu mukaan vuoden pituuteen.

Kuukausi Nimen alkuperä
Martius Roomalaisten sodanjumalasta Marsista. Tämä kuukausi aloitti sotilaiden vuoden, sillä talvella ei taisteltu. Tarkemmin sanottuna vuosi alkoi kevätpäiväntasauksesta, kun yö ja päivä olivat yhtä pitkiä.
Aprilis Latinan sanasta "aperire", avata. Puut avaavat silmunsa tässä kuussa. Aprilis oli pyhitetty Venukselle ja Apriliksen 1. päivänä pidettiin Festum Veneris, Venuksen festivaali.
Maius Roomalaisten kasvun jumalattaresta Maiasta. Kasvit ja kukat alkavat kasvaa tässä kuussa.
Junius Roomalaisten jumalten kuningattaresta Junosta. Juno oli ylijumala Jupiterin vaimo.
Quintilis Quint eli viisi. Viides kuukausi maaliskuusta alkaen.
Sextilis Sex eli kuusi. Kuudes kuukausi maaliskuusta alkaen.
September Septem eli seitsemän. Seitsemäs kuukausi maaliskuusta alkaen.
October Octo eli kahdeksan. Kahdeksas kuukausi maaliskuusta alkaen.
November Novem eli yhdeksän. Yhdeksäs kuukausi maaliskuusta alkaen.
December Decem eli kymmenen. Kymmenes kuukausi maaliskuusta alkaen.

Vuodet numeroitiin Rooman perustamisesta alkaen. Legendojen mukaan Rooma perustettiin 21.4. vuonna 753 eKr kun Romulus ja Remus perustivat uuden kaupungin paikalle josta heidät kasvattanut naarassusi löysi heidät. Koska tuo vuosi oli Rooman ajanlaskun alku niin roomalaisten mielestä esimerkiksi Julius Caesar syntyi vuonna 653 (100 eKr. nykyisen ajanlaskun mukaan).

Romuluksen kalenteri

Rooman ensimmäinen kuningas Romulus uudisti kalenteria. Kuukausien pituudet vakiinnutettiin 29 tai 31 päiväksi.

Numan kalenteri

Ei ole varmaa tietoa siitä, milloin roomalaisten kalenteri muuttui 12-kuukautiseksi. Kreikkalainen Plutarch kirjoitti vuonna 75 jKr., että todennäköisesti Numa Pompilius (715-673 eKr.), Romuluksen seuraaja, lisäsi 2 kuukautta roomalaiseen kalenteriin. Vuosi piteni 354 tai 355 päivään. Numa teki Januariuksesta vuoden ensimmäisen kuukauden.

Vuonna 450 eKr. Februariuksen ja Januariuksen paikkoja vaihdettiin, jolloin Februarius siirtyi vuoden lopusta vuoden alkuun.

Kuukausi Nimen alkuperä
Januarius Nimi tulee Januksesta, ovien jumalasta. Januksella oli kahdet kasvot, joista toiset katsoivat eteenpäin ja toiset taaksepäin. January on saanut nimensä Janukselta, koska se on "avaa vuoden" eli on vuoden ensimmäinen kuukausi.
Martius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Aprilis ks. varhainen roomalainen kalenteri
Maius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Junius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Quintilis ks. varhainen roomalainen kalenteri
Sextilis ks. varhainen roomalainen kalenteri
September ks. varhainen roomalainen kalenteri
October ks. varhainen roomalainen kalenteri
November ks. varhainen roomalainen kalenteri
December ks. varhainen roomalainen kalenteri
Februarius Latinan sanasta "februo", puhdistaa. Tämä oli roomalaisten uhraamisen ja puhdistautumisen kuukausi. Februarius oli alunperin vain 23 päivää pitkä, mutta siihen lisättiin myöhemmin 5 lisäpäivää. Februarista käytettiin tasaamaan vuoden pituus.
Mercedonius Joka toinen vuosi lisätty "karkauskuukausi", joka oli 22 tai 23 päivää pitkä. Mercedonius alkoi Februaryn 23. päivä ja kun se oli ohi, Februarius jatkui vielä 5 päivää. Jossain lähteissä Mercedoniuksen korvaa kuukausi nimeltä Intercalaris.

Juliaaninen kalenteri

Julius Ceasarin aikaan Mercedoniuksen lisäämisestä oli tehty poliittinen kiista, eikä sitä lisätty säännöllisesti joka toinen vuosi. Tästä syystä vuodenajat eivät enää olleet oikeilla paikoillaan kuukausiin nähden. Julius Caesar poisti Mercedonius-kuukauden kokonaan. Vuoteen tuli lisää päiviä Mercedoniuksen korvaamiseksi, joten vuosi piteni 354 päivästä 365 päivään. Kuukausilla ei tämän jälkeen ollut enää mitään tekemistä kuun vaiheiden kanssa, kalenterin perustaksi tuli aurinkovuosi. Julius Caesar nimesi yhden kuukauden itsensä mukaan.

Kalenteriuudistus tapahtui vuonna 46 eKr., joka oli Caesarin käskystä 445 päivää pitkä vuosi ("sekaannuksen vuosi"). Tämä ylipitkä vuosi sai kalenterin taas kohdalleen ja vuosi 45 eKr. oli ensimmäinen "normaali" vuosi. Joka neljäs vuosi on juliaanisessa kalenterissa karkausvuosi, jolloin helmikuussa on yksi ylimääräinen päivä. Juliaaninen kalenteri levisi sittemmin kristinuskon myötä länsimaihin.

Kuukausi Nimen alkuperä
Januarius ks. numan kalenteri
Februarius ks. numan kalenteri
Martius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Aprilis ks. varhainen roomalainen kalenteri
Maius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Junius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Julius Nimetty uudelleen Julius Caesarin mukaan.
Sextilis ks. varhainen roomalainen kalenteri
September ks. varhainen roomalainen kalenteri
October ks. varhainen roomalainen kalenteri
November ks. varhainen roomalainen kalenteri
December ks. varhainen roomalainen kalenteri

Augustuksen kalenteri

Keisari Augustus nimesi yhden kuukauden uudelleen itsensä mukaan, koska oli mielestään Julius Caesarin veroinen.

Kuukausi Nimen alkuperä
Januarius ks. numan kalenteri
Februarius ks. numan kalenteri
Martius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Aprilis ks. varhainen roomalainen kalenteri
Maius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Junius ks. varhainen roomalainen kalenteri
Julius ks. juliaaninen kalenteri
Augustus Nimetty uudelleen Keisari Augustuksen mukaan.
September ks. varhainen roomalainen kalenteri
October ks. varhainen roomalainen kalenteri
November ks. varhainen roomalainen kalenteri
December ks. varhainen roomalainen kalenteri

Gregoriaaninen kalenteri

Juliaanista kalenteria korjattiin vuonna 1582. Tällöin luotiin gregoriaaninen kalenteri, joka sai nimensä paavi Gregorius XIII:n mukaan. Gregorius korjasi kalenteria niin, että vuodesta 1582 poistettiin 10 päivää. Lokakuun neljättä 1582 seurasi lokakuun 15. Karkauspäiväsääntöä muokattiin myös, jotta vältyttäisiin kalenterin jätättämiseltä: karkausvuosia ovat vain ne tasat satavuodet, jotka ovat jaollisia 400:lla. Esim. vuosi 1600 oli karkausvuosi, mutta vuosi 1700 ei ollut. Samoin vuosi 2000 oli karkausvuosi, mutta vuosi 2100 ei ole.

Nykyinen kalenterimme on gregoriaaninen ja se heittää 26 sekuntia vuodessa. Joka 3323. vuosi tarvitaan yksi ylimääräinen karkauspäivä joka 4. vuosi olevien karkauspäivien lisäksi, muuten kalenteri on jälleen päivän verran väärässä.

Kaikki maat eivät siirtyneet gregoriaaniseen kalenteriin välittömästi. Kaikki katoliset maat ottivat gregoriaanisen kalenterin käyttöön, mutta protestanttiset maat pitäytyivät juliaanisessa kalenterissa. Ihminen saattoi siis voittaa tai hävitä 10 päivää ylittämällä maan rajan. Englanti siirtokuntineen otti gregoriaanisen kalenterin käyttöön 1752, jolloin tehtiin 11 päivän hyppy, ja Venäjä siirtyi gregoriaaniseen kalenteriin vasta 1917.

Bysantin kalenteri

Bysantissa käytettiin roomalaista kalenteria. Vuosi vaihtui syyskuun 1. päivä. Bysantissa aikaa laskettiin maailman luomisesta (Luominen), joka Bysantin ajanlaskun mukaan tapahtui 5508 vuotta ennen Kristuksen syntymää (Inkarnaatio). Samaa ajanlaskua käytettiin sittemmin myös Venäjällä.

Esimerkiksi Venäjän valtion syntynä pidetty viikinki Rurikin saapuminen Novgorodin hallitsijaksi tapahtui nykyisen ajanlaskun mukaan vuonna 862 jKr., mutta Bysanttilaisen ja vanhan venäläisen ajanlaskun mukaan vuonna 6370 jälkeen maailman luomisen.

Roomalaisten viikonpäivät

Roomalaisten kalenterissa oli alunperin kahdeksan viikonpäivää.

Viikonpäivä Merkitys
Dies Solis Auringon päivä. Omistettu Apollolle, auringon jumalalle.
Dies Lunae Kuun päivä. Omistettu Dianalle, kuun jumalattarelle.
Dies Martis Marsin, sodanjumalan, päivä.
Dies Mercurii Merkuriuksen, jumalten sanansaattajan, päivä.
Dies Jovis Jupiterin, ylijumalan, päivä. Jupiter tarkoittaa isä Jovea (isä on latinaksi "pater").
Dies Veneris Venuksen, rakkauden jumalattaren, päivä.
Dies Saturni Saturnuksen, ajan jumalan, päivä.
Markkinapäivä Roomalaisten viikonloppu.

Egyptiin sijoitetut roomalaiset sotilaat tutustuivat "pakanoiden" seitsenpäiväiseen viikkoon ja toivat mukanaan ajatuksen seitsenpäiväisestä viikosta. Vasta keisari Konstantinus teki seitsenpäiväisestä viikosta virallisen vuonna 321 jkr., vaikka seitsenpäiväinen viikko oli jo sitä ennen otettu käyttöön Roomassa.

Joka kuukauden ensimmäinen päivä oli nimeltään "Kalendae". Nimi johtui siitä, että aikanaan papit tarkkailivat kuuta ja kun uusi kuu ilmaantui taivaalla, he julistivat (calare, julistaa latinaksi) uuden kuukauden alkaneeksi. Tästä on tullut kalenterin nimi.

Englanninkieliset viikonpäivät

Nykyiset englanninkieliset viikonpäivät ovat sekoitus roomalaista ja viikinkiaikaista nimistöä.

Viikonpäivä Merkitys
Sunday Auringon päivä. Omistettu alunperin Apollolle, auringon jumalalle.
Monday Kuun päivä. Omistettu alunperin Dianalle, kuun jumalattarelle.
Tuesday Tyrin päivä. Tyr oli viikinkien sodanjumala ja Thorin, ukkosenjumalan, veli.
Wednesday Anglo-Saksisissa maissa päivän nimi Wednesday tulee Odinin nimenmuunnoksesta Woden, eli päivä "Woden's day".
Thursday Ukkosenjumala Thorin päivä.
Friday Freyjan/Friggin päivä.
Saturday Saturnuksen, ajan jumalan, päivä.

Ajanlaskun alku

Varhaiskeskiajalle asti käytettiin roomalaista ajanlaskua. Ajanlasku aloitettiin Rooman perustamisesta, joka tapahtui 753/752 eKr. Rooman provinssit puolestaan laskivat aikaa liittymisestä Rooman valtakuntaan. Keskiajalla ajanlasku perustui maallisten hallitsijoiden tai paavien virkavuosiin. Yhtenä lähtökohtana pidettiin myös keisari Diocletianuksen hallituskauden alkamista 29.8.284 jKr.

Vuonna 525 skyyttalainen munkki Dionysius Exiguus halusi määrittää uuden ajanlaskun alun, koska keisari Diocletianusta pidettiin kristittyjen vainoojana. Dionysius valitsi ajankohdaksi Kristuksen syntymän, joka hänen laskujensa mukaan oli joulukuun 25. päivä vuonna 753 Rooman perustamisen jälkeen. Tämä ajankohta tuli myöhemmin hallitsevaksi ajanlaskun aluksi. Nykyään Kristuksen syntymävuotta on arvioitu uudelleen, ja Dionysiuksen laskemaa vuotta kutsutaan ajanlaskun aluksi. Lyhenne eKr. on korvattu e.a.a.:lla (ennen ajanlaskun alkua) ja jKr. on korvattu j.a.a.:lla (jälkeen ajanlaskun alun).