Keskiaikainen Tallinna

Tallinna sai alkunsa, kun Tallinnan lähellä sijainnut Irun mäkilinna hylättiin 1000-luvun lopulla ja nykyiselle Toompealle rakennettiin mäkilinna. Toompean mäkilinnan nimi oli viroksi Lindanise, ruotsiksi Lindanäs ja venäjäksi Kolyvan tai Ledenets. Linna ei kuitenkaan ollut asuttu läpi vuoden. Toompea sai nykyisen nimensä 1200-luvun puolivälissä, kun sinne rakennettiin tuomiokirkko.

Ensimmäinen kirjallinen maininta Tallinnasta on vuodelta 1154 nimellä Koluvan, jonka on tulkittu tarkoittavan Kalevanlinnaa. Tanskalaiset valtasivat Lindanisen linnoituksen 1219 ja legendan mukaan Tanskan lippu Dannebrog laskeutui taivaasta tanskalaisten kuningas Valdemarille taistelun aikana johdattaen tanskalaiset voittoon.

Lindanise oli Rävalan maakunnan keskus ja Rävalasta pohjautuu Tallinnan saksankielinen nimi Reval. Myös tanskalaiset ja ruotsalaiset kutsuivat Tallinnaa Revaliksi tai Räffleksi, venäläiset väänsivät nimen Reveliksi. Suomalaisetkin kutsuivat kaupunkia Rääveliksi ennen kuin Tallinna-nimi otettiin virallisesti käyttöön Viron itsenäistyttyä 1918. Nykyisin Tallinna on Tallinn useimmilla kielillä. Tallinnan nimi tulee joko sanoista Taani linn (tanskalaisten kaupunki) tai talu linn (maanviljelyskaupunki).

Tallinnassa on säilynyt paljon keskiaikaisia rakennuksia, koska rakennusmateriaalina on käytetty kiveä. Suomen kaupunkien vanhat kaupungit oli rakennettu puusta ja ne ovat kaikki palaneet.

Keskiaikaisten rakennusten sijainnin Tallinnan vanhassa kaupungissa näet interaktiivisesta keskiaikaisen Tallinnan kartasta. Tarjolla on myös isompi kartta, joka ei ole interaktiivinen.

Lue lisää keskiajan Tallinnasta

  1. Koger, Tõnu: Kävelyjä vanhassa Tallinnassa - Raatihuoneentori, Vapauden aukio, Viru-aukio, Tornien aukio. Eesti entsuklopeedia, 2002. ISBN: 9985-70-135-6
  2. Tallinna - keskiaikainen pääkaupunki. Büroodisain-kustantamo. ISBN: 9985-9479-0-8
  3. Pullat, Raimo: Vanha Tallinna. Otava, 1999. ISBN 951-1-15810-4
  4. Sulev Mäeväli: Tallinnan historiallisia ja rakennustaiteellisia muistomerkkejä. Perioodika, 1982.
  5. Kross, Jaan: Uppiniskaisuuden kronikka. WSOY, 2003. ISBN: 951-0-27814-9
  6. Russow, Balthasar: Liivinmaan kronikka. Suomentanut ja toimittanut Timo Reko. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN: 951-746-652-8